Puoluehallitukseen tunkua
Tärkeä puoluevaltuuston kokous pidettiin lauantaina eduskunnan uuden rakennuksen Pikkuparlamentin tiloissa. Kokouksen merkittävyyttä tietysti lisäsi aiempiin verrattuna puolueemme nouseminen tasavertaiseksi kaikkienkin ns. vanhojen suurten puolueiden kanssa, parast´aikaa käytävät Portugalin lainapaketin neuvottelut ja ennen kaikkea käynnissä olevat hallitusneuvottelut, joissa ei vaalien ainoata voittajaa kansan tahdon vastaisesti voida syrjäyttää.
Kokouksessa oli melkoista tunkua puoluehallitukseen pyrkivistä, joita voitiin valita vain seitsemän, kun kahdeksannen ryhmän puheenjohtajan Pirkko Ruohonen-Lernerin on n eduskuntaryhmä ehdottanut kansanedustajien edustajaksi. Esiin nousikin kannatettava ajatus puoluehallituksen laajentamisesta puolueen nyt noustua suurten joukkoon, mutta se vaatisi tietysti sääntömuutoksen.
Kun ehdokkaita sateli vähän joka maamme kolkalta ja joukossa oli vain yksi naisehdokas käytettiin voimakas puheenvuoro puolueen varapuheenjohtajan Auli Kangasmäen taholta, että johan on kumma, jos ei puolueestamme löydy naisehdokkaita, pelkkiä miehiä vain. Sitten rupesi tulemaan esiin naisiakin. Suoritetussa äänestyksessä sitten kävikin niin, että valituiksi tuli 3 naista ja 4 miestä. Kun lisäksi siis eduskuntaryhmästä tulee nainen, tuli hallitukseen tasan 4 ja 4 naista ja miestä. Melkoinen saavutus äijäpuolueeksi haukutulle PerusSuomalaisille.
Naisista valittiin Keski-Pohjanmaalta Vuokko Lahti, Uudeltamaalta piirin varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo ja Lapista Pirita Nenonen, kaikki uusia hallituksen jäseniä. Kansanedustajuudesta luopunut puolueen vaikeina aikoina pystyssä pitänyt Raimo Vistbacka Etelä-Pohjanmaalta tuli valituksi suurimmalla äänimäärällä. Hän oli puoluehallituksessa aikaisemmin eduskuntaryhmän edustajana. Myös aiemmin puoluehallituksessa olleet Seppo Huhta Uudeltamaalta ja Pekka Leskinen Etelä-Savosta saivat jatkopestin. Ainoana uutena miehenä tuli läpi meidän Satakunnan, maan suurimman prosentuaalisen kannatuksen keränneen piirin Satakunnan piirin puheenjohtaja Seppo Toriseva.
Puoluehallitukseen kuuluvat lisäksi puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteeri, jotka kaikki valitaan Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa viikkoa ennen juhannusta.
Kokouksessa oli melkoinen mediapiiritys, meidänkin Satakunnan edustajia Pauli Saarista ja Simo Riuttamäkeä haastateltiin A-studissa lähetettävää ohjelmaa varten. Kaikissa uutislähetyksissä oli melkoisia pätkiä eritoten Timo Soinin avauspuheenvuorosta: Portugali-avustus eikä myöskään pyysyvä vakausrahasto eivät toimi. Kielteisestä näkemyksestä näihin annetaan perusteltu vastaus keskiviikkona.
Vaalitulosta tarkastellessaan Timo kauhisteli vanhojen puolueiden rannatonta tietämättömyyttä, kun ne väittivät viimeisen viikon aikana ratkaistavan tuloksen. Koko vaalikausi neljä vuotta merkitsee. Meillä lujan pohjan loi menestyksekkäät kunnallisvaalit v.2008. Monet silloin kannuksensa hankkineet valtuutetut ovat nyt kansanedustajia. Kun nyt suunnitelman kautta on tultu suureksi, on myös jatkosuunnitelma, miten pysytään suurena. Työtä ja taas työtä on tiedossa kansan puolustamisessa.
Hyvä,kansan puolesta.Jari PS.
Ilmoita asiaton viesti
Jos saisi juoruta, niin oikeasti tuossa joukossa on ainakin 3 Peräpohjolasta. Vaan ei kannata paljastaa.
Fiksusti valittu. 😉
Auli Kangasmäkiä tarvitaan!
Ilmoita asiaton viesti
Normaaliolosuhteissa koko neljä vuotta merkitsee, mutta nyt ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että Suomi ajautuisi hallituskriisiin ja ennenaikaisiin vaaleihin. Tämä tarkoittaa siis etenkin perussuomalaisten, mutta miksei muidenkin, kohdalla sitä, että lähikuukausinakaan tehtävä politiikka ei ole yhdentekevää, eikä voi laskea sen varaan, että tuolloin tehtävät virheet olisivat enää oman kannatuksen kannalta myöhemmin korjattavissa.
Kokoomus ja SDP eivät toivo mitään niin hartaasti kuin että Perussuomalaiset lipsauttaisivat vaa’ankieliasemien matematiikkaan perustuvan vallan omissa kynnyskysymyksissään käsistään ja heittäytyisivät hallituspaikan myötä kaikille ryhmän edustajille, myös muille kuin ministereille ja valiokuntapuheenjohtajille, ilmeisesti tarjolla oleviin ylimääräisiin henkilökohtaisiin edustustehtävämukavuuksiin. Löyhää ajattelutapaa edustaisi myös sellainen, että jätettäisiin sellaiset asiat ja aloitteet tekemättä, jotka voi tehdä tänään ja ajoitettaisi niitä puolihuolimattomasti ”jonnekin vaalikauden loppupuolelle”.
Lähihistoria kertoo, miten kävi Vennamon SMP:lle.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, perussuomalaisilta odotetaan tekoja enemmän, kuin muilta puolueilta yhteensä? Mistä tämä johtunee, sitä ei ole helppo yksinkertaistaa, mutta ainakin kansan vahva valtuutus perussuomalaisille painaa vaa’assa suunnattomasti!
Ilmoita asiaton viesti