Anssin pajasta

Sain kirjan

Lukematon määrä kirjoja löytyy kirjahyllyistämme ja jopa suurimmaksi osaksi myös lukemattomia.  Juuri juhannusta viettämään lähtiessämme eduskunnasta sain taas uuden kirjan, niitä muuten tulee lähes viikottain, se ei siis ole mikään uutinen. Poikkeus sen sijaan taitaa olla, että olen sen kirjan jo lukenut. Suurimman osan luin jo junassa Parkanoon tullessa ja lopun täällä kotona. Ei kylläkään ollut edes mikään urakka 173 sivustaan huolimatta, sillä joka toinen sivu oli suomalaisen tekstin norjannus ja teksti muutenkin oli suurin kirjaimin ladottua.

Mutta myös mielenkiintoa kirjassa oli aivan riittämiin. Kyseessä on Jussi Pekkarisen Kuninkaallisen tammen suojassa, Suomen Oslon-suurlähetystön historia. Lähetystö on toiminut lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan vuodesta 1918 lähtien. Kolme politiikkoakin on toiminut Oslon suurlähettiläänä: Tyyne Leivo-Larsson, Lars Lindeman, Ole Norrback. Ole oli muuten vierustoverini eduskunnan täysistuntosalissa vv. 1979-83, jonka jälkeen pääsimme meille kuuluvilla paikoille salin oikeasta laidasta keskelle.
 

Norja on meille suomalaisille ollut aina läheinen maa, jonka kansaa olemme oppineet arvostamaan, ei vähiten hiihtäjien ja mäkihyppääjien ansiosta, tosin viimeaikoina varsinkin heidän hiihtäjiensä ylivoima on tuntunut vähän liiankin käsittämättömältä.
 

Meillä on pitkä yhteinen raja Lapissa ja rajanaapuruutemme merkitys on kasvanut myös lappilaisten osalta Norjan rikastumisen myötä. Työtä ja toimeentuloa on näin tarjolla läheltä naapurimaasta. Samoin koko Suomen kannattaisi kaikin tavoin huomioida Norjan merkityksen kasvaminen niin ulkopoliittisesti kuin taloudellisestikin.


Pohjoismaiden perheessä olemme todella verrokkimaita niin historiamme kuin kokommekin puolesta ja näin meillä on paljon yhteistä ja annettavaa toinen toisellemme.
 

Niinpä suurlähetystömme historiikin lopussa nykyinen suurlähettiläs Maimo Henriksson syystä toteaakin, että motivoivampaa työtä on vaikea kuvitella. Eläköön Suomen ja Norjan väliset hyvät ystävyyssuhteet ja LISÄÄNTYKÖÖT myös!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Jos lapsemme maamme alasajon tuloksena joutuu etsimään leipää naapurimaista niin siinä mielessä Ruotsin opetus ei niin huono asia olekaan

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Norjan kielihän on oikeasti ruotsia, mutta kansallisen itsenäistymisen huumassa sitä halutaan nimittää valtion mukaan, ja kirjoittaa vähän eri tavalla.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Totta. Norja on Ruotsin suurin vientimaa, meidän pitäisi pyrkiä siinäkin suhteessa lisäykseen.

http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Ekonomi/Utrike...

Toimituksen poiminnat