Anssin pajasta

En hyväksy vaalipiirijakoa

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun eduskunnassa taas käsiteltiin täysistuntosalissa valiokunnan käsittelyyn lähettämistä varten hallituksen esitystä vaalipiirijaon muuttamiseksi. Siinä ollaan samalla kaltevalla pinnalla kuin viime vuonna, jolloin yhdistettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi  ja samoin Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirit Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Tämä muutos voitiin tehdä vielä nykyisen perustuslain mukaisesti, kun vaalipiirien lukumäärä on määritelty vähintään kahdeksitoista ja enintään kahdeksaksitoista.

Nyt ollaan tällä alarajalla 12 vaalipiiriä ja kun edelleen hallituksen tavoitteena on vaalipiirien  yhdistäminen, sisältää uusi muutosehdotus vähintään yhdeksän ja enintään kaksitoista vaalipiiriä. Tällöin ensisijassa tulisi harkittaviksi Satakunnan ja Keski-Suomen vaalipiirien yhdistäminen johonkin toiseen tai sitten jakaminen. Tämä ehdotus vaatii perustuslain muuttamisen, joten se on hyväksyttävä kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa.

 

Ja se, miksi olen mieleni pahoittanut johtuu siitä, että alunperinkin lähdin viime eduskuntavaaleissa ehdolle siksi, että viime eduskunta hyväksyi vaalien osalta ensi kertaa maamme lähes sata vuotisen itsenäisen historian aikana täydellisen demokraattisen uudistuksen siten, että kaikkien puolueiden koko maassa saamat äänet olisi laskettu yhteen ja sen mukaan olisi jaettu puolueiden saamat edustajapaikat. Näin jokainen ääni olisi todella ollut samanarvoinen. Tätä Lauri Tarastin komitean valmistelemaa perustuslain muutosta ei kuitenkaan enää nykyinen eduskunta ensi töikseen ollutkaan hyväksymässä perussuomalaisten ollessa ainoana kannattamassa tätä eri vaalipiirien erilaisten kokojen tuomat ongelmat poistanutta ja täyden suhteellisuuden toteuttanutta esitystä


Ja niin ollaan nyt näissä kikkailuissa, joista ei näytä loppua tulevan ja joita eivät kysymykseen tulevien alueiden ihmiset ole hyväksymässä. Tarastin ehdotuksen mukaisessa ja viime eduskunnan hyväksymässä muodossa vaalipiirien edustajamäärät olisivat säilyneet entisellään ja näin siis myös Satakunta olisi pysynyt yhtenäisenä. Mutta nyt tulevasta kehityksestä ei tiedä kukaan, onko näin muka parempi. Vain politiikka voi olla näin raadollista ja tällaista en voi hyväksyä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Suomessa on sanonta "täydellinen on hyvän pahin vihollinen". Vaalipiirijaon muutos parantaa nykytilannetta mutta ei se tokikaan ole lähelläkään täydellinen ratkaisu. Valitettavasti vain eräiden nimeltämainitsemattomien suurempien puolueiden intresseissä ei ole laajemmat muutokset, sillä niiden nykytilanteesta saamat edut ovat varsin huomattavia.

Itse kannatan vaalipiiriuudistusta koska se pieneltä osin lisää eri alueiden ihmisten ja poliittisten liikkeiden tasa-arvoa pudottamalla äänykynnystä kohtuullisemmaksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Asianhan voisi ratkaista niinkin, että jokaiselle 12 vaalipiirille annetaan 12 paikkaa, jotka jaetaan vaalipiirikohtaisten vertailulukujen perusteella. Kuritetaan Ahvennanmaata sen verran, että annetaan heille vain se 1 edustaja kuten tähänkin saakka. Tai jos oikein reiluja ollaan, annetaan heille kaksi.

Loput 55 (tai 54) paikkaa jaetaan valtakunnallisten vertailukujen perusteella ja puoluekohtaisesti edustajat laitetaan keskenään absoluuttisten äänimäärien perusteella järjestykseen.

Tämä toteuttaa sen, että väestöltään pienet alueet saavat hiukan osuuttaan isomman määrän edustajia. Sehän on vain oikein. Vähemmistöjä kannattaa aina vähän suosia. Isojen vaalipiirien osuus jämäpaikoista kasvattaa sitten niiden absoluuttista edustajamäärää.

Tämä toimisi kuin junan vessa. Vaalipiirin äänikynnykseksi tulisi luokkaa 8% ja valtakunnalliseksi kynnykseksi aika tarkkaan 0,5%. Valtakunnallisten hukkaäänten määrä olisi siis minimaalinen. Ahvenanmaan kynnys olisi sitten 50% tai 33%.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Luopuisit siis tasa-arvosta demokratian suhteen? Vaikkapa helsinkiläisen ääni olisi kenties vain puolikas lappalaisen äänestä tai jopa paljon vähemmän?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #9

Lappalaisen maksama veroeuro on on sama kuin Helsinkiläisen, mutta "tasa-arvon" nimissä näillä euroilla Guggenheim rakennetaan Helsinkiin??? Sama pätee kaikkiin verovaroin rahoitettuihin hankkeisiin. On vain hyvin valitettavaa, että näitä yhteisiä verokertymiä valtio kohdentaa pää-asiassa suurkaupunkien kehittämiseen ja betoniviidakkojen kasvattamiseen. Missä on viehreä lanka?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #17

Seppo voisi tutustua siihen miten päin se raha oikeasti liikkuu. Pääkaupunkiseutu oikeasti tukee merkittävästi köyhempiä maakuntia, eikä toisinpäin. mm. Maataloustuet, kuntien valtionosuudet tieverkon ylläpito ja kovin moni muu asia kierrättää verorahoja runsaasti aarvaan asutuille seuduille.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #18

Vastaus siihen kuka tukee ketä ei ole aivan noin yksioikoinen. Hallitus aikoo nyt lama-aikana tukea Helsinkiä pisararadan rakentamisessa ja on muuttanut valtionosuuksia suuria kuntia suosiviksi. Asumistukeakin Helsinkiin annetaan enemmän kuin muualle. Ja tunnetusti haja-asutusalueella palveluista peritään Helsinkiä korkeampi hinta korkeamman kunnallisveroprosentin muodossa. Monien maaseudulla toimivien ja sieltä voimansa saavien yritysten pääkonttorit ovat Helsingissä. Koko valtionhallinnon olemassaolo Helsingissä voidaan tulkita tueksi Helsingille. Yhtä hyvin voi sanoa, että Helsinki lihoo maakuntien kustannuksella.

Noista manitsemistasi kohteista tieverkon rakentaminen maaseudulle sijoittanee rahaa enemmän maaseudulle kuin kaupunkeihin (paitsi että mahdollisesti kaupungeissa sijaitsevat tiefirmat keräävät kakusta osansa). Maataloustuet voi tulkita yhtä hyvin tueksi kuluttajille, eli kaupunkilaisille (paitsi jos lasket vaihtoehdoksi maatalouden lopettamisen Suomessa ja ruuan ostamisen maailmanmarkkinoilta nykyistä halvemoaan hintaan). Valtionosuudet voisit poistaa listasta, sillä niissä on kyse lähinnä tulonsiirroista rikkailta köyhille, mikä on minun mielestäni Suomen järjestelmän keskeinen osa (paitsi jos ajattelet, että köyhien tulisikin kustantaa omat peruspalvelunsa ja rikkaiden omansa).

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #18

Marko voisi myös perehtyä valtion verotulojen tasausjärjestelmään, mutta vielä kerran yritän sen vääntää "rautalangasta"!

Kun Helsingissä keskiansiot ovat yli 3500€/nuppi, niin kaupunki kerää verotuloja kolminkertaisesti verrattuna vaikkapa Valtimon kuntaan, jossa keskiansio on vain rapiat 1000€/nuppi.

Tätä eriarvoisuutta tasaamaan on luotu valtion sisällä järjestelmä, jolla pyritään tasaamaan kaikille kunnille yhtänäinen mahdollisuus selvitä niistä valtion yli 500 asettamasta velvoitteesta jotka jokaisen kunnan tulisi täyttää.

On hieman lyhytnäköistä väittää, että meidän pienten kuntien ja pienillä verotuloilla tulisi tuottaa kuntalaisille samat palvelut, kuin siellä Helsingissä, mikäli näitä eroja verokertymissä ei tasattaisi. Miten Valtimolla voisi olla kunnan verovaroilla ylläpidetty jäähalli tai kymmeniä lakisääteisesti palkattuja "joo-joo" virkamiehiä- vaikkapa vahtimaan uimahallin hygieniaa, kuten Helsingissä?

Minne ne verokertymät oikeasti siirtyvät? Siirtyvätkö ne valtion virkamiehien elättämiseen keskuskaupungeissa, vai maaseudulle? Kuinka paljon esim. tällä hallituskaudella on valtion rahaa ohjattu keskuskaupunkien ulkopuolisille tiehankkeille? Vai onko nuo varat ohjattu keskuskaupunkien kehittämiseen ja keskittämiseen?

Kuinka paljon on leikattu suurten kaupunkien valtion viroista ja siirretty toimia reuna-alueille? Lakkautettiinko pääkaupunkiseudulta "turha" Dragsvik vai Itä-suomesta Kontiolahden varuskunta? ...?

Minne ne veroeurot kulkevat, kun täällä niitä ei näy?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #21

Ah ja vielä sellainen muistutus, että nyt hallitus on vieläpä lisää kiristämässä pienten kuntien mahdollisuuksia leikkaamalla nimenomaan näitä tasausjärjestelmään kuuluvia osuuksia. Hupaisinta lienee se, että kärsijöinä on vanhukset.

Täällä pitää jatkossa leikata vanhusten hoivasta, vaikka juuri tuon ryhmän on katsottu olevan kasvava talousrasite juuri pienillä reuna-alueilla. Samaan aikaan siellä betoniviidakossa rakennetaan ja kannatetaan valtion verovaroilla kustannettavan Guggenheim museota??? Mites se lastensairaala? Millä varoilla se on tarkoitus rakentaa- kansalaiskeräyksellä!!!

Voi taivahan talikynttilät teitä päättäjiä!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #9

Hyvä tietenkin, että olet tasa-arvon kannalla. Makuasia sitten, mitä tasa-arvoa painottaa enemmän. Tuolla minun mallillani sekä helsinkiläisen että lappilaisen äänet ovat ihan yhtä tasa-arvoisia.

Viime vaalien tulos olisi muotoutunut seuraavaksi (en usko, että mikään puolue olisi onnistunut vaalipiirikohtaisella tuloksellaan ylittämään valtakunnallisen jakauman paikkamäärää) [suluissa valtakunnallinen viimeisen paikan vertailuluku]:
Kok - 42 (14265,19) -2 2011 toteutuneeseen
SDP - 39 (14398,92) -3
PS - 39 (14360,90) 0
Kesk - 32 (14477,06) -3
Vas - 16 (14939,94) +2
Vih - 14 (15226,57) +4
RKP - 8 (15723,13) -1
KD - 8 (14806,63) +2
Pir - 1 (15103,00) +1
Ahvenanmaa 1

Korkein pudonnut vertailuluku olisi Vihreiden 14211,47. Te olisitte siis olleet jopa lähellä 15 paikkaa ja Kokoomus ensimmäisenä menettäjänä.

Bonuksena olisi ollut, että Piraattipuolue olisi saanut yhden edustajan. En ehtinyt katsomaan, olisiko hän ollut Uudeltamaalta.

Tuolla tavalla väestömäärältään pienemmät alueet saisivat tietyn takuumäärän edustajia. Samalla alueellisten edustajien piilevä äänikynnys laskisi niissä vaalipiireissä, joissa se nyt on ongelma. Viimeisten paikkojen jako valtakunnallisesti taas toisi luultavimmin lisäedustajia suurille vaalipiireille mutta takaisi samalla puolueiden valtakunnallisesti tasa-arvoisen kohtelun.

Johan nytkin ehdokkaaksi voi asettua asuinpaikasta riippumatta. Pitäisikö ehdokkaan sitten olla asuinpaikkansa, vaalipiirinsä, puolueensa vai koko kansan edustaja. Tai vaihtoehtoisesti, antaako äänestäjä äänensä vaalipiirinsä, puolueensa vai koko valtakunnan edustajalle?

Etkä voi ainakaan tuon viimekertaisen tuloksen perusteella sanoa, että vetäisin kotiinpäin:-)

JK. Kun nyt tarkemmin ajattelen, niin tuohan olisi helvetin hyvä ja yksinkertainen malli. Sillä voisi ihan hyvin säilyttää myös vaikka sen aiemman 14 vaalipiiriä + Ahvenanmaa jaon. Vaikka 10 paikkaa vaalipiiriä kohden ja loput 59 yhteiseen pottiin.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Ei kamalasti yllätä, että vihreät kannattavat vaalipiirijakoa. Varmistaahan se puolueelle 2 paikkaa eduskuntaan kahdesta piiristä, entisen todennäköisen nollan paikan neljästä piiristä sijaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vaalipiirien yhdistely ei ole suurten puolueiden intressissä, sillä ne saavuttavat suhteellisesti parhaan tuloksen pienimmissä vaalipiireissä, joissa kaikki niitä pienemmät puolueet eivät saa juurikaan paikkoja piilevän äänikynnyksen vuoksi. Nyt tehty vaalipiiriyuudistus on itse asiassa enemmänkin vihreiden kokoisille puolueille räätälöity. Pidä siis varasi, että et kannata ratkaisuja, jotka ovat nimenomaan vihreiden vaalitaktinen kikka sitä pienemiä puolueita vastaan.

Ehkä haluat vilpittömästi jatkaa uudistusta eteenkin päin, mutta nyt kehitteillä oleva malli on siis teknisesti nimenomaan vihreitä suosiva ja sitä pienempiä puolueita syrjivä malli.

Matias Härkönen

Parasta olisi kun ei olisi vaalipiirejä lainkaan. Ihmiset saisivat äänestää niitä ketä haluaa. Jos minun mielipiteitäni lähin ehdokas löytyisi Kiteeltä, miksi en saisi äänestää häntä?

Käyttäjän OlliKnuuttila kuva
Olli Knuuttila

Tämän järjestelmän tarkoitus on taata alueellinen edustus Suomen ylimpään lainsäädäntöelimeen. On omat etunsa siinä, ettei jokainen kansanedustaja ole pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva mediajulkisuuden henkilö.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Edellisessä eduskunnassa hyväksytty tasauspaikkamenettely olisi ollut ja olisi hyvä, mutta miksi siihen ympättiin mukaan se valtakunnallinen äänikynnys?

Nykyisten eduskuntapuolueiden puoluesihteerit tekivät tuon ymppäyksen nurkan takana keskenään supisten. Puoluesihteeritkö tätä maata johtavat! Valtakunnallinen äänikynnys monopolisoi politiikan nykypuolueille ja estää uusien ideoiden/ryhmien syntymisen, jähmettää maan ja maan henkisen ilmapiirin.

Itä-Suomessa jo toteutettu vaalipiirijärjestely on erittäin pahaenteinen, vie luottamuksen, myös nyt tehtyä muutosesitystä kohtaan. Sen nikkaroivat vihreät ja kokoomus. Savon maakunnallinen identiteetti sai mennä roskiin, vaikka samaan aikaan vihreät eduskunnassa hokivat että Espoon identiteettiä ei saa tuhota. Identiteetti yhtäällä, ei toisaalla.

( Ruokajonossa kuiskasin Markus Mustajärvelle: hoitakaa se vaalipiiriesitys nurin. )

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Äänikynnys oli todella huono juttu ja varsinaisesti koko lainmuutos pilattiin viime eduskunnassa siinä vaiheessa kun eduskunta päätti äänestyksessä muuttaa ehdotetun 2% äänikynnyksen 3% äänikynnykseksi. Sen jälkeen RKP koki lakiesityksen itselleen uhaksi ja kun kyseistä puoluetta kuitenkin tarvittiin tuttuun tapaan tälläkin vaalikaudella hallituksen muodostamiseen, niin senkään takia lakia ei voitu hyväksyä. SDP ei ollut pitänyt joistakin muista syistä lakiehdotuksesta koskaan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kaikille suuremmille puolueille vaalipiirijako saatika sitten syvemmälle menevät muutokset vaalijärjestyksessä ovat kovin hankalia asioita, sillä suuremmilla puolueilla ei ole muuta kuin menetettävää muutoksessa.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Olemme juuri äänestäneet vaalissa, jossa koko maa oli yhtä vaalipiiriä. Sehän kävi vallan mainiosti tehdä niin.

Eduskuntavaalit voitaisiin käydä samalla tavalla. Vaalipiirejä ei tarvita. Jos minun mielipiteitäni lähinnä oleva ehdokas sattuu olemaan Rovaniemeltä, niin miksi en saisi äänestää häntä??

Näin ollen äänikynnys tulla valituksi olisi kaikille sama. Noin 0,5% annettujen äänien perusteella muodostetuista vertailuluvuista.

Terveisin.

Ingmar Forne
Kemiönsaari.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Periaatteessa vaalijärjestelmän voisi suunnitella myös niin, että voisit äänestää rovaniemeläistä ehdokasta, iilman että rikkoisimme vaalipiirien välisen suhteellisuuden. Äänesi menisi siis rovaniemeläisen ehdokkaan läpimenoa tukemaan, mutta alueellinen suhteellisuus pitäisi huolen siitä, että Lapista valittaisiin yhteensä edelleen Lapin kokoa vastava määrä edustajia (ja lounaisesta Suomesta sen kokoa vastaava määrä).

Tärkein syy vaalipiirien suhteellisuuden säilyttämiselle on kai se, että jos tällaisia vaatimuksia ei olisi, pian suhteettoman suuri osuus edustajista tulisi pääkaupunkiseudulta. Mutta vapaus äänestää ketä tahansa ja vaalipiirikohtainen suhteellisuus ovat siis yhdistettävissä, jos niin halutaan.

Jos puolueiden suhteellisuus laskettaisiin (Tarastin komitean ehdotusten tyyiin) valtakunnallisesti, vaalipiirit voisivat olla nykyistä pienempiäkin - juuri sen kokoisia, millaisen vaalipiirin ihmiset koevat itselleen luontevimmaksi. Ehkä pienimpienkin vaalipiirien pitäisi olla kuitenkin muutaman edustajan kokoisia (muuten yksittäisten edustajien valinnat menisivät liian satunnaiseksi).

Jukka Mäkinen

Tärkeämpää kuin vaalipiirien määrä olisi suhteellisuudesta eroon pääseminen. Edustajat valittaisiin ainoastaan omilla äänillään, eikä puolueen äänillä. Tämä johtaisi todelliseen kansan edustamiseen nykyisen puoluediktatuurin sijaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvä kirjoitus. Pidetään oikeudenmukaisen vaaljärjestelmän tavoitetta yllä.

Vaalipiirirajakikkailut ja äänikynnykset ovat harvinaisen selvästi puolueiden kikkailua omaksi edukseen. Äänikynnyksen vuoksi Tarastin komitean lopputulos ei ollut paras mahdollinen, mutta äänikynnyksen pois jättämällä sen ehdotuksista voi hyvin koota selvästi nykyistä oikeudenmukaisemman ja paremman järjestelmän.

Vaalipiirien tulisi olla sen kokoisia, millaisiksi kansalaiset oman alueellisen identiteettinsä kokevat. Luonnollisia rajoja siis. Näin demokratia toimii parhaiten. Karjala ei ole Savoa, joten nykyisen kaltainen rajojen muuttelu on ehkä vain kikka Tarja Cronbergin valinnan mahdollistamiseksi (tapaus josta koko viimeisimmän hannkeen voi katsoa alkaneen).

Jos halutaan mennä vielä eteenpäin, yksi hyvä parannus olisi antaa äänestäjille mahdollisuus listata vaikkapa kolme suosikkipuolueensa suosikkiehdokasta. Tällaisilla äänillä voisi korjata nykyisiä puolueiden sisäisen paikkajaon epäsuhteellisuutta (siirtoäänivaalitavat tyyliin). Nythän valituksi tulevat kunkin puolueen eniten henkilökohtaisia ääniä saaneet, ilman mitään takuita suhteellisuudesta.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

"Karjala ei ole Savoa, joten nykyisen kaltainen rajojen muuttelu on ehkä vain kikka Tarja Cronbergin valinnan mahdollistamiseksi.(tapaus josta koko viimeisimmän hannkeen voi katsoa alkaneen)."

Tarja ei ole vuonna 2015 ehdolla. Keskusta/Kokoomus/Vihreät/RKP sai edellisellä hallituskaudella, siis niiden 2007 vaalien jälkeen kun Cronberg tippui, aikaan hyvän kompromissin sen suhteen, että jokaisen suomalaisen ääni olisi yhtä arvokas. Tosin valitettavasti äänikynnyksen kera. SDäPärit sitten torppasivat tämän mallin. Vaalipiiriuudistus on kieltämättä valju, mutta lisää se silti kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Aivan. Noinhan se suunnilleen meni.

Nykyinen yhdistettyjen vaalipiirien malli poistaa tosiaan yhden epäkohdan, eli sen, että vihreiden kokoisella puolueella ei ollut oikein mahdollisuuksia saada ehdokkaitaan läpi pienimmissä vaalipiireissä. Jos tämä tilanne jää pysyväksi, en pidä sitä juuri parempana kuin aiempaa mallia, sillä tämäkin malli jättää vielä pienemmät puolueet vaille mahdollisuuksia (ilman vaaliliittoja). uudella mallilla on Eduskunnassa ehkä suurten ja keskisuurten puolueiden tuki, mikä voi estää tätä järkevämpien uudistusten tekemisen. Tarastin komitean ehdotus oli selvästi oikeudenmukaisempi kuin tämä malli (äänikynnys oli tosin sen mallin kauneusvirhe). Voi olla että tuo järkevämpi uudistus ja tulevat järkevämmät uudistukset onnistuttiin tappamaan lahjoittamalla pari paikkaa keskisuurille puolueille.

Plussaa siis vihreiden edustajan valinnan mahdollistaminen, ja miinusta luonnollisten vaalipiirien rikkominen, maakunnallisen edustuksen tasapuolisuuden katoaminen ja oikeudenmukaisemman uudistuksen mahdollinen eliminoiminen. Ja lisäksi vielä pienimpien puolueiden jättäminen vaille mahdollisuuksia.

Toimituksen poiminnat