Anssin pajasta

Korpilampeenko?

Ei mene lampeen, ei syteen eikä saveen. Ei sittenkään, vaikka palattaisiinkin vanhaan hyvään aikaan ja järjestettäisiin entisen Korpilammen tapainen, kaikkia tahoja yhteen kokoava kokouskäytäntö maamme hädänalaiseksi kääntyneen taloustilanteemme korjaamiseksi.

Tästä konsesushenkisestä yhteiskokouksesta saimme juuri malliesimerkin presidentti Sauli Niinistön koottua sata ulkopolitiikkamme keskeisintä henkilöä kesäasunnolleen Kultarantaan pohtimaan ulkopoliittista linjaamme.

Myös pääministeri Jyrki Katainen on tuonut esiin hallituksen ja opposition sekä talouselämän vaikuttajien yhteisen neuvonpidon tarpeen, kun emme näytä pääsevän talouslamasta eteenpäin pelkästään hallituksen voimin. Tämä olisi mitä kannatettavinta, olemmehan kaikki samassa vuotavassa veneessä.

 

Talousmittarimme näyttävät todella varoittavia merkkejä:

 

-Suomalaiset yrityksemme ovat menettäneet kilpailukykyään.

-Yritysten rahoitus on kiristynyt.

-Kauppataseemme on kääntynyt alijäämäiseksi.

-Työttömyyslukumme ovat korkeat, vaikka ulkomaisen työvoiman tarpeesta puhutaan jatkuvasti.

-Energiaomavaraisuutemme ja jopa elintarvikeomavaraisuutemme on täysin riittämätön.

-Raskas byrokratia tuottaa kustannuksia ja hankaloittaa toimintoja.

-Harmaan talouden kitkemisessä riittä työmaata hyvistä ponnistuksista huolimatta.

-Esim. Virossa yritysverotus on keveämpää, meillä ovat rasitteena monet verot, kuten esim. sähkövero.

 

Luetteloa voisi jatkaa määrättömiin. Jotain tarttis tehrä, kuten Koivistolla on tapana sanoa. Nykyajan Korpilampi pystyisi pikimmiten muiden kanssa yhdessä murtamaan talouskurimuksemme noidankehää.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Korpilampi liittyi tuon ajan stalinistiseen huumaan, jossa tärkeintä oli ajatella samalla tavalla ja pysyä ruodussa. Korpilammen koollekutsuja Kalevi Sorsa kertoi, että tavoitteena oli seuloa pois yhteiskyvyttömät ja sitoa loput konsensukseen. Lakkoja ja lähes vallankumouksellisia rettelöitä saatiinkin vähenemään työpaikoilta. Pankkeja ja teollisuutta ei sosialisoitu, vaikka vasemmisto oli sitä äänekkäästi vaatinut.

Korpilammelle kokoontui satamäärin porukkaa, mutta konsensuksen takasi Kekkonen ja siunasi Neuvostoliitto. Nytkin haetaan yhteistä linjaa, mutta kuka sen sanelisi?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... stalinistiseen huumaan, jossa tärkeintä oli ajatella samalla tavalla ja pysyä ruodussa."

Täh? Jos yhtenäisyys on stalinismia, oli tarunhohtoinen talvisodan henki suoraan Josef Vissarionovitshin ideologisesta työkalupakista. Kyllähän pienen kansan elinehto - siis nimenomaan kansana - on samaan suuntaan soutaminen, eikä veneen keikutus ja partaalta kuseskelu.

Konsensuksen takasi Kekkonen; totta. Ajan henki 2010-luvulla ei tietenkään suosi kekkosia, koska kansalaisyhteiskunta on nykyisin aivan toisella tasolla. Mikä tahansa idea ruokkii hetkessä toisinajattelua, ja loputon "keskusteluksi" kutsuttu kilpahuuto jatkuu asiasta kuin asiasta. Media yleensä ja netti erityisesti elävät ristiriidoista, joten järkevän toiminnan alkamisen suhteen olen erittäin pessimistinen.

Kukapa tosiaan sanelisi yhtenäisen linjan? Kärkipoliitikkojen nimien luettelu ainakin tekee minut yhä epätoivoisemmaksi, koska en kykene kuvittelemaan Kataista, Urpilaista tai Soinia karismaattiseksi kansanjohtajaksi joukkojensa eteen. Sipilä? Hänen vuoroaan on odotettava vähintään kaksi vuotta, jolloin vaalit voivat peukuttaa Keskustan ykköseksi. Kahden vuoden syöksykierre kaiken jo tapahtuneen luisun jatkoksi kuulostaa kovin kohtalokkaalta Suomen pärjäämisen kannalta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kun Kekkonen huudettiin presidentiksi vuoden 1978 "vaaleissa", veneen keikutus ja partaalta kuseskelu ei enää riittänyt. Olisi pitänyt olla rohkea ja uida rantaan.

Niinistö entisenä asianajajana tietää mitä on ylivelkaisuus ja mikä on vakuus. Hän vain selvästi vieroksuu kansanjohtajan roolia.

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho

-Suomalaiset yrityksemme ovat menettäneet kilpailukykyään.

-Yritysten rahoitus on kiristynyt.

-Kauppataseemme on kääntynyt alijäämäiseksi.

-Työttömyyslukumme ovat korkeat, vaikka ulkomaisen työvoiman tarpeesta puhutaan jatkuvasti.

-Energiaomavaraisuutemme ja jopa elintarvikeomavaraisuutemme on täysin riittämätön.

-Raskas byrokratia tuottaa kustannuksia ja hankaloittaa toimintoja.

-Harmaan talouden kitkemisessä riittä työmaata hyvistä ponnistuksista huolimatta.

-Esim. Virossa yritysverotus on keveämpää, meillä ovat rasitteena monet verot, kuten esim. sähkövero.

nyt olisi hyvä kuulla ovatko persut tehneet mitään konkreettista mihinkään yllä olevaan vaan ainoastaan räksyttäneet?

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Kannattaa käydä lukemassa vaihtoehtomme.

http://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/getfi...

Harmaan talouden torjuntaan olemme esittäneet vaihtoehtoja, joita hallitus saa ihan vapaasti ottaa käyttöönsä. Eihän kukaan näitä keinoja(Hollannin mallin mukainen ketjuvastuu, ulkomaalaisten yritysten rekistöitymispakko, AVIn ulkomaalaistarkastajien sakotusoikeus) vastusta, eihän?

Lisää vaihtoehtoja.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=5123

Eli räksyttämisen ohella olemme ehtineet myös esittämään vaihtoehtoja, kliffaa eikö niin?

Kari Perälä

Minulla on ystäviä Kiinassa. En kyllä heidän taloudestaan juuri ymmärrä.

Mitä tarkoittaa se Kiinassa toteutettu kommunistinen talouspolitiikka, mikä on saanut kymmenessä vuodessa Kiinan maailman surimmaksi taloudeksi ja BKT:n vuosittaisen kasvun yli 10 %

Vietnämin talous on myös kuuleman mukaan ollut hurjassa kasvussa jo vuosia. Siellkin on sosialistinen-kommunistinen talouspolitiikka. Mitä se tarkoittaa?

Kannattaisiko kutsua kiinalaisia kommunisteja kertomaan heidän talousjärjestelmästään. Miksi ihmeessä tuo kommunistinen järjestelmä voi olla niin hurjassa vauhdiaas. Olisiko iseaa?

Toimituksen poiminnat